All right, pakko nostaa kädet pystyyn ja todeta, että ei onnistu, ei sitten millään. Kyösti piti Atleticoa rivinsä melkeinpä varmimpana hakuna, mutta niin vain se laski tasoituksen lopussa. Kyllähän se varmaan taas nakertaa sisuskaluja kissan kokoisen rotan lailla, jos muut kohteet pitävät ja rivi meni tuohon tasuriin. Kyöstin peliongelma nostaa taas päätään--ahdistus senkun kasvaa ja tekisi mieli vain pelata ja pelata niin kauan, että tulisi edes joku pieni voitto. Eihän tässä tietenkään ole mitään järkeä, että pinna palaa, kun pari euroa menee jonkun Atleticon takia, mutta kun se häviäminen nyt vain on niin vastenmielistä touhua, oli panos sitten pieni tai iso. Täytyisi kai ajatella positiivisesti, että onhan se nyt hyvä, ettei joudu pelaamaan velaksi, eikä ole entisiä pelivelkoja ja nahkatakkisia Igoreita koputtelemassa oveen. Yleensähän Kyöstin filosofia on ollut se, että hän suhtautuu jokaiseen vetoon niitä tehdessään siten, että ne eivät osu, joten kun tuleekin voitto, se on sitten aina plussaa. Nyt on kuitenkin Kyösti luisunut sellaiseen mielentilaan, että hän pitää joka vetoa pakkovoiton paikkana. Pitää varmaan taas pitää pari välipäivää ja ajatella jotain muuta. Hemmetti kun se Kerttukaan ei ole ollut varmaan pariin viikkoon säätä ennustamassa!  Kyösti on levoton, koska epätietoisuus Kertusta painaa mieltä. Onko Kerttu vaihtanut työpaikkaa? Onko hän mennyt naimisiin tai tullut raskaaksi? Ehkäpä Kyösti yrittää täyttää Kertun kokoisen tyhjän tilan sisällään tekemällä näitä epätoivoisia pitkävetojaan?